Olen tullut siihen tulokseen, että IT-alalla jatkamiseni johtaisi, suurehkolla todennäköisyydellä, täydelliseen loppuunpalamiseeni ja ennenaikaiseen kuolemaani. Saatan olla väärässäkin, mutta vaikuttaisi siltä kuin valtavat työmäärät ja jatkuva stressi johtaisivat sangen runsaaseen alkoholinkäyttöön, erityisesti IT-alalla toimivien henkilöiden keskuudessa. Eipä silti, onhan alkoholi parasta sisäisesti nautittuna, mutta rajansa kaikella. (Jahka saan tämän blogimerkinnän kirjoitettua, lähden hakemaan 12-packin lähikaupasta.)
Tein tänään sähköisen hakemuksen metallialan koulutukseen. Kyseessä on luonnollinen jatkumo oman musiikkimakuni kehittymiselle, viimeisen parin vuoden aikana. Raskasta örinämetallia kuunnellessa tulee väkisinkin mieleen, että metallialahan on sangen seksikäs otus. Ainakin omien kokemuksieni mukaan, naiset valitsevat mielummin sellaisen kumppanin, joka ei ala heti ensitapaamisella selittämään heille Linux-jakelujen eroista ja aliverkottamisesta. Minut on onneksi kasvatettu arvostamaan kaikenlaista työtä, joten sikäli ammatinvaihto ei saisi minua tuntemaan itseäni epäonnistuneeksi tapaukseksi. Toisaalta, IT-alan koulutuksesta ja työkokemuksesta lienee minulle paljonkin etua tulevaisuudessa, etenkin mikäli saisin erikoistuttua joko CNC-koneistajaksi tai robottihitsaajaksi.
Toki, muillakin aloilla on omat houkutuksensa. Lastentarhanopettajalla olisi varmaankin ihan hyvät mahdollisuudet yksinhuoltajaäitien iskemiseen, mutta luultavasti ne suhteet kariutuisivat hyvinkin pian siihen, kun opettaisin lapsille kuitenkin heti alkuunsa, miten Internetistä saa näppärästi etsittyä ns. aikuisviihdettä. Toisaalta, saattaisipa minulla palaa pinnakin niihin ADHD-kakaroihin sen verran lahjakkaasti, että karjuisin niitä pirun pilttejä olemaan hiljaa ja katsomaan seinää tai nukkumaan. Hautausurakoitsijana voisi olla ihan kivaa. Ainakaan asiakkaat eivät valittaisi. Omaisten iskeminen, ukin haudan äärellä, saattaisi kuitenkin osoittautua hivenen vaikeaksi. Lisäksi, minä en pelkää mitään, tässä maailmassa, niin paljon kuin mörköjä ja zombeja. Yritäpä siinä sitten viritellä keskustelua jonkun kivan tyttelin kanssa, kun penteleet karkaavat haudoistaan aina työpäivän päätteeksi, saatana.
Ehkä minä vain tyydyn katsomaan, mihin tässä vielä päädytään.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti